Se den danske version af denne side her.

Eqqartuunneqarsimasut tarnimikkut nappaatillit uninngasarfiat 3-mi napparsimasut 15-it sinnerlugit ukiullit Kalaallit Nunaanni najugaqartut, tamatumalu saniatigut tarnikkut nappaateqartutut naliligaasut katsorsartarpagut:

• pillagaanermik kinguneqarsinnaasunik pasisaasut
• pillagaanermik kinguneqarsinnaasunut eqqartuunneqarsimasut
• avatangiisini nutaani katsorsarneqarnissamik pisariaqartitsisut - kisianni pasisaanngitsut imaluunniit eqqartuunneqarsimanngitsut.

Katsorsaanermut immikkoortortaavugut. Tamanna isumaqarpoq tarnikkut pitsaanerulernissarnut ikiussagitsigit, taamaalillutit pinerluttuliornaq pitsaasumik isumalimmillu inuuneqarsinnaassallutit.

Immikkoortortaq matoqqasuuvoq aammalu 16-inut inissaqartitsilluni. Napparsimasut, qanigisaasut sulisullu immikkoortortaqarfimmi toqqissisimallutik misigisimassapput, taamaattumillu isumannaallisaanerput qaffasippoq. Eqqartuunneqareeruit aammalu tarnikkut inissisimanerit naammattumik aalajaappat, anisarnissamut periarfissaqassaatit.

Nuummi Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmit A1-imit imaluunniit Kalaallit Nunaanni politiinit innersuunneqarsimaguit, uagutsinni katsorsarneqassaatit.

Napparsimasut tigusarpagut:

• inissiivimmiinnissamik eqqartuunneqarsimasut
• Danmarkimi tarnikkut nappaatilinnut napparsimavimmi unitsinneqarnissamut periarfissaqartumik katsorsarneqarnissamik eqqartuunneqarsimasut
• eqqarsartaatsimikkut misissorneqartussat

paarnaarussaasimasut aammalu annertuumik tarnimikkut nappaateqalersimasut.

Katsorsaanissamik eqqartuunneqartarnerit pillugit annertunerusut atuakkit uani.

Qanoq sivisutigisumik uninngassanersutit ataasiakkaatigut pisarpoq. Tamatumunnga qanoq eqqartuunneqarsimanersutut, aammalu uagutsinni katsorsarneqarnerit qanoq ingerlanersoq apeqqutaapput.

Immikkoortortami naapissavatit:

• Pillorissaasoq
• Timigissaasartoq
• Nakorsat
• Tarnip pissusaanik ilisimasallit
• Perorsaasut
• Allatsit
• Isumaginninnermut peqqissaanermullu assistentit
• Isumaginninnermi siunnersortit
• Peqqissaasut
• Nutserisoq.

Sulisut arlallit kalaallisut danskisullu oqalussinnaapput.

Ilinniarfiuvugut, taamaattumik aamma atuartut, ilinniartut sungiusartullu uagutsinni naapittarnissaat naatsorsuutigissavat.

Immikkoortortaqarfimmi avatangiisinut katsorsaanermik suliaqarpugut. Tamanna isumaqarpoq avatangiisini ilaalissasutit, pitsaanerusumik inuuneqalernissap tungaanut ineriartornissarnik periarfissiisumik. Katsorsaanermi avatangiiseqalernissaq, immitsinnut assigiinngissutaasut paaseqatigiiffigalugit ataqqillugillu pissuseqarfiusunik, pingaartipparput.

Tamatuma saniatigut katsorsaanermiipput:

• Oqaloqateqarnerit
• Pillorissaaneq
• Timigissaaneq
• Immaqa nakorsaatit

Katsorsartinnerit ilinnorpiaq naleqqussassavarput. Uninnganerpit nalaani ingerlaavartumik akuutissavatsigit aammalu katsorsarneqarnernut siunnerfiliilluta.

Atornerluisuuguit imaluunniit pinngitsuuisinnaanngikkuit, katsorsaaneq tamatumunnga naleqqussassavarput. Katsorsaanermi tamatigut illit maannakkorpiaq qanoq innersutit aallaaviusarpoq.

R3-mi ulluinnaat

Ulluinnarni illit toqqissisimalernissat pingaartittorujussuuarput. Tusaaneqarlutit, paasineqarlutit ataqqineqarlutillu misigisimanissat pingaartittorujussuuarput.

Immikkoortortaqarfimmi ulluinnaat aalajangersimasumik ilusiligaapput. Eqeersimaartumik peqataanissat kissaatigaarput:

• ullaakkut ataatsimiinnernut aggertarlutit
• ullaakkut pisuttuartarlutit
• ullup qeqqata siorna sammisassaqartitsivimmi nutaarsiassanik Kalaallit Nunaanneersunik isiginnaaqataallutit.

Maannakkut inissisimanerit peqqissutsillu aallaavigalugit neqeroorutivut naleqqussartarpagut. Ilaatigut sammisassani makkunani peqataanissamut periarfissaqarputit:

• Pitsaanerusumik inuuneqalernissamut peqatigiit (attaveqaqatigiinneq, nerisaqarneq, pinngitsuuisinnaannginneq, inunnut attaveqarnerit il.il. oqaluuserisarpagut)
• Timikkut sammisassat, assersuutigalugu nerrivimmi arsaararneq, e-bike, isikkamik arsarneq, hockey, nalunneq aamma pisuttuarnerit
• Mikisualunnut sannavik
• Anginerusunut sannavik
• Eqqumiitsuliorluni katsorsartinneq
• Igaffimmiittartut
• Ullaakkut pisuttuarnerit
• Timersortarfik.

Immikkoortortaqarfik tamatuma saniatigut assigiinngitsunik ileqqoqarpoq:

• Kalaallit Nunaanni nalliuttut malunnartittarpagut
• Qaammammut ataasiarluta kalaallit nerisassaannik igasarpugut
• Qaammatikkaartumik illu qimallugu angalaarnerit
• Danmarkimi ukiumoortumik ulluni sisamani sulinngiffeqarluni aallaarsimaarneq.

Oqarasuaatikkut imaluunniit videukkut Kalaallit Nunaanni ilaquttavit attaveqarfiginissaannut periarfissaqarputit. Paarnaarussatut uninngasussanngorlutit inissinneqarsimaguit, eqqartuussivimmit pulaarneqarnissat allagarsinissallu nakkutigineqassasoq aalajangersaavigineqarsimasinnaavutit. Tamanna isumaqarpoq avatangiisunut attaveqarnerit killeqartoq. Tamanna aamma qanigisaasunut attaveqarnermut atuuppoq.

Uagutsinnut unitsinneqaruit, immikkoortortaqarfipput aammalu katsorsaaneq ilinnut neqeroorutigisarput pillugit sukumiisumik paasissutissiivigineqassaatit. Ileqqorissaarnissamut maleruagassagut tunniunneqassapput, taakkualu atuarnissaat malinnissaallu pingaaruteqarpoq. Ileqqorissaarnissamut maleruagassat peqatigalutit sammerusuppagut aammalu nalornissuteqaruit apeqqutit akissuteqarfigissallugit.

Suleqatigiinni aalajangersimasunik attaveqarfeqalissaatit, uninnganerit tamaat ilinnik malinnaasussamik. 

Nammineerlutit innerartaassaatit siniffilimmik perusuersartarfilimmik uffarfilimmillu. Nammineq pigisatit suut aammalu qanoq amerlatigisut nassaqqusaaneritit sulisut isumaqatigiissuteqarfigissavaatsit.

Inissiisarfimmiinnissamik eqqartuunneqarsimaguit

Danmarkimi inissiisarfimmiinnissamik eqqartuunneqarsimaguit, eqqartuussinerup uninnissamik periarfissaqartillugu katsorsartinnissamik eqqartuussinermut allanngortitsinissaata tungaanut maaniissaatit.

Ukiualuit maani uninngareernerni inuiaqatigiinnut akuuleqqinnissamut angalanissamik neqeroorfigineqassaatit. Angalaneq uagutsinni uninngareernerup kingorna ilaquttanut ikinngutinullu angerlarnissap ajornannginnerulernissaanut iluaqutigissavat. Inuiaqatigiinni akuuleqqinnissamut angalanermi aamma inuit ilinnut tapersersuinermik katsorsaanermillu ingerlatitseqqittussat naapissavatit.

Katsorsartinnissamik eqqartuunneqarsimaguit

Danmarkimi unitsinneqarnissamik periarfissalimmik katsorsartinnissamik eqqartuunneqarsimaguit, uninnerit immikkoortortaqarfimmi matumani amerlanertigut aallartissaaq.

Kalaallit Nunaanni katsorsartinnerpit ingerlaqqinnissaanut qaqugu angerlartinneqassanersutut uagut nalilissavarput. Pisut ilaanni uneqqinnissaq pisariaqartissinnaavat, taannalu Nuummi A1-imi imaluunniit maani R3-mi pisinnaavoq.

Ulluinnarni qanigisaasutut suleqatigilluarnissat kissaatigaarput, tassami tamanna katsorsaanermut pingaaruteqartorujussuummat. Pingaarutilittut isumalluutaasinnaavutit, tassami napparsimasoq illit ilisarisimalluarakku aammalu katsorsaareernermi napparsimasup inuuneranut ilaasinnaallutit.

Taamaattoq aamma eqqumaffigissavat, napparsimasoq tamatumunnga akuersippat aatsaat katsorsaanermi akuutissinnaagatsigit. Aamma napparsimasup tamanna akuerippagu, allagaatinik takunnissinnaavutit.

Akuersisimanngippat, taamaattoq nalinginnaasumik qanigisaasutut suli ikiorsinnaavatsigit siunnersorsinnaallutillu.

Attaveqarneq pulaarnerlu

Kalaallit Nunaanni qanigisaasutut napparsimasup oqarasuaatikkut imaluunniit videukkut attaviginissaanut periarfissaqarputit. Immikkoortortaqarfimmut uagutsinnut sianersinnaavutit aammalu sulisut erseqqinnerusumik isumaqatigiissuteqarfigisinnaallugit.

Immikkoortortaqarfimmut aggerlutit pulaarsinnaavutit. Kingusinnerpaamik ulloq sioqqullugu qaqugu aggissanerlutit sulisut isumaqatigiissuteqarfigissavatit.