Skizofrenimik, skizotypimik aamma skizoaffektiv-imik inersimasut nappaateqarnerat (Skizofreni, skizotypi og skizoaffektiv lidelse hos voksne)

Lægesamtale psykiatrien

Skizofreni sunaava? (Hvad er Skizofreni?)

Skizofreni tarnikkut nappaataavoq. Imminut, allanut nunarsuarmullu isiginneriaatsip allanngornera, ilisarnaataasarpoq.

Skizofrenip ilisarnaatigisartagai tassaasinnaapput:

  • Allat tusaasinnaanngisaannik nipinik
  • tusaasaqarneq Allat takusinnaanngisaannik isigisaqarneq
  • Nunarsuarmut allanit allaanerusumik
  • isiginnittaaseqarneq Nukissaaleqineq
  • Iliuuseqarnissamut aallartinniapiloorneq
  • Pilersaarusiorniapiloorneq suliassanillu suliarinninniapiloorneq.

Tamatuma saniatigut piffissani aalajangersimasuni ersineq nikallungarujussualersinnaanerlu takkuttarsinnaapput. Nappaateqarnerup kingunerisaanik ingerlalluartumik ilinniarnissaq, sulinissaq ilaqutariinni inuunissaq, ajornakusoortinneqarsinnaapput. Taamaattoq aamma inuit skizofrenimik nappaateqartut iluarsisarput aammalu ilaqutaqarlutik suliffeqarlutillu ulluinnarni ajunngitsumik ingerlalertarlutik.

Napparsimanerup ingerlanera – skizofreni (sygdomsforløb - skizofreni)

Nappaateqarnerup takussutissaqalernissaa sioqqullugu

Napparsimalinnginnermi amerlanertigut piffissami aalajangersimasumi ajorneruleriartorneq atuuttarpoq. Tamanna inooqatigiinnermi sulinermilu pisinnaavoq. Piffissaq taanna qaammatiniit ukiunut sivisussuseqarsinnaavoq. Immaqa mattulluni aammalu nuannarisaraluit soqutigiunnaarlugit. Piffissaq taanna taaneqartarpoq pasitsassimaalerneq. Tamatuma kingorna napparsimalerneq takkuttarpoq.

Napparsimanerup ingerlanerpiaa immikkoortuni pingasuni agguarneqarsinnaavoq

1.  Immikkoortoq nukinginnartunik pisoqarfiusoq 

Immikkoortumi tassani ersineq, uiverneq aammalu tarnikkut perulunnermut ersiuteqarneq malunnartarput. Sininnissamik, nerinissamik il.il. nalinginnaasumik pisariaqartitsineq naammassiniapiloornarsisinnaavoq. Immaqa allanik peqateqarnissamut nukissaarulluni, aammalu aningaasaqarneq aqunniapiloorneqalersinnaavoq.

2.  Immikkoortoq aalajaannerulerfiusoq 

Katsorsartilluni aallartissaaq. Sammisartakkat siusinnerusukkut ingerlassimasat uterfigiartuaalerneqarsinnaapput. Uippakajaannginnissaq aammalu ajornartorsiutinik iliuuseqarfiginninnissamut pisinnaasat atorlugit periuseqarnissaq ukkatarineqartarpoq.

3.  Immikkoortoq allanngutsaaliuiffiusoq 

Isumalluutit atorluarnissaasa aammalu tarnikkut sunnertianerup mianerinissaata akornanni oqimaaqatigiissitsiniarnissaq suliarineqartussaavoq. Nappaatip nanginnginnissaata pitsaaliornissaa ukkatarineqartarpoq.

Nanginneq 

Napparsimasut ilai nangillutik misigisarpaat. Nanginnermi immikkoortoq nukinginnartumik pisoqarfiusoq uterfigineqartarpoq. Uippakajaarneq pissutaalluni imaluunniit atornerluineq pissutigalugu nakorsaatitorunnaarneq pissutaalluni tamanna amerlanertigut pisarpoq. Taamaattumik tarnikkut perululeqqinnissaq pitsaaliorniarlugu katsorsartinnerup ingerlatiinnarnissaa pingaaruteqarpoq. Tarnikkut peruloqqilissaguit, amerlanertigut katsorsartinneq sivisunerulertussaavoq.

Skizofreni sunik pissuteqarpa? (Hvad skyldes skizofreni?)

Unnukkut taartumi angerlamut pisullunga igalaat sanioqqutama taartuinnaat tamarmik tunuini isikkorlullutik nakkussisut tamaasa malugisinnaavakka. Pisinnaasara tamaat tuaviorpunga. Angerlamut ingerlaninni pilluarlunga misigisimallunga aammalu nuanniitsorujussuarmik misigisimallunga qanoq issusera allanngorarpoq. Pilluarlunga misigisimaninni nipilersortut tusarnerluinnartut ersarilluinnartumik tusaavakka, aappaanilu misigisimaninni inuit kammattut aammalu mitallerpaluttumik illarpaluttut tusaavakka.
Kasper, 37-inik ukioqartoq, tusaasuusisarnerminik nassuiaavoq

Skizofrenip ersiutai (symptomer på skizofreni)

Krishnap, akimut ersittumik qaamaneqartup inuttut iluseqartup assani natersuaq akimorlugu appakaatsippai, aammalu assaasa akimugaani natersuaq tammarpoq. Anersaapiluit ikani arpaqattaarput – taartuupput aammalu nassoqarlutik pamioqarlutillu.
Kasper 37-inik ukiulik, takusuusinerminik nassuiaavoq

Imatut innersuunneqassaatit [Sådan bliver du henvist]

Kvinde læser

Skizofrenimut misissortinneq [Undersøgelse for skizofreni]

Qanoq innersunga nassuiaatissagukkit, tamanna ilinnut qalipakkap nassuiarneratut issaaq. Qalipaatit ilutsillu nassuiarsinnaassavakka, kisianni taamaakkaluartoq paasilluarsinnaanngisaannassavat.
Søren, skizofrenimik eqqugaasoq

Skizofrenimi suussutsit (typer af skizofreni)

Ersiutit suut ersarinnerunersut apeqqutaalluni skizofrenimi suussutsit assigiinngitsuupput:

  • Malersorneqartutut misigisimalluni skizofrenimik nappaateqarneq, tassani pingaartumik malersorneqarluni isumaqarnerit aammalu akuttunngitsumik tusaasuusinerit takussaallutik
  • Hebefren skizofreni, tassani pingaartumik eqqoriaruminaatsunik qiimaneq allanngorarluni, siunertaqarani aammalu ataqatigiinngitsumik pissusilersorluni aamma/imaluunniit ataqatigiinngitsunik oqalulluni, pissusilersortarneq allanngorsimasarluni
  • Kataton skizofreni, tassani aalasarnerit ajoquteqalernerat ersarinnerpaalluni
  • (Akuleriittumik) skizofreni assigiinngisitaanngitsoq, tassani suussutsit matuma siuliani allassimasut ilaannit ataatsimit arlalinniilluunniit ilisarnaateqarluni, taakkuninnga nappaateqartoq oqaatiginissaanut taakkua naammagatik
  • Annikitsumik skizofreni, tassani tarnikkut perulunneq ersiuteqarani, kisianni inuiaqatigiit piumasaqaataannik naammassinninnissamut piginnaasaqarneq arriitsumik annikilliartorluni aammalu pisinnaassutsit annikinnerulerlutik.

Katsorsaaviit sumiiffii [Behandlingssteder]

Region Midtjyllandimi tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi skizofrenimik, skizotypimik aamma skizoaffektiv-imik nappaatilinnik katsorsaaneq sullissisuni makkunani ingerlanneqarpoq:

Skizofrenip katsorsarneqarnera [Behandling af skizofreni]

Sukkaneruppat, pitsaanerussaaq [Jo hurtigere, jo bedre]

Sukkanerusumik katsorsartileruit, pitsaasumik ingerlanissarnut periarfissat annertunerussapput. Oqinnerusunik, ikinnerusunik sivikinnerusunillu napparsimanerni pisoqarluni napparsimavimmullu unitsinneqartarlutit ingerlanissarnut katsorsartinnerit iluaqutaassaaq.

Ukiuni marlunni katsorsartinneq [To-årigt behandlingsforløb]

Region Midtjylland-imi aallaaviatigut ukiuni marlunni iluaqutaalluartussamik katsorsartinnissaq neqeroorutigineqartarpoq.

Katsorsaaneq suliassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinnit, katsorsaariaatsinik arlalippassuarnik atuisunit, isumagineqassaaq. Katsorsaaneq ilinnut naleqqussarneqassaaq. Ilaatigut ukkatarineqassaaq, illit:

  • katsorsaasumut aalajangersimasumut
  • toqqissisimanartumik attaveqarnissat tarnikkut perulunnermut nakorsaatitornissarnik neqeroorfigineqarnissat
  • nappaat aammalu nanginnissap pitsaaliornissaa pillugit atuartinneqarnissat
  • ajornartorsiorfigisatit qanoq qaangersinnaaneritit ukkataralugu tapersersuisumik
  • oqaloqatigineqarnissat sammisassaqalernissarnut/ilinniarnissarnut/sulilernissarnut tapersersorneqarnissat
  • qanigisavit suleqatigisartagassatut akuutinnissaannut periarfissinneqarnissat.

Katsorsaanermi tamatigut illit pisariaqartitatit, aammalu qanoq pitsaanerpaamik ikiorneqassanersutit, aallaavigineqassapput. Peqatigisaanik tamakkiisut isiginiarneqassapput. Tassami tunngaviulluinnartut (assersuutigalugu ineqarneq aningaasaqarnerlu) iluarsisimanngippata, pitsanngornerunissap ukkatarinissaa ajornarluinnangajassinnaavoq.

Nakorsaatit [Medicin]

Nakorsaatinik katsorsaanermut siunertaavoq ersiutivit annikillisinnissaat imaluunniit ersiutaarunnissat. Tassani pingaartumik pineqarput tarnikkut perulunnermut ersiutit. Nakorsaatit ernumanerup, eqqissiveqannginnerup sakkortusaartarnerullu annikillisinnissaannut aamma atorneqartarput. Skizofreni nakorsaatinik tarnikkut perulunnaveersaatinik taagorneqartunik katsorsarneqartarpoq. Tarnikkut perulunnaveersaatit assigiinngitsuupput.

Nakorsaatit suut sunniuteqarluarnerpaanersut, peqatigisaanillu saniatigut sunniinnginnerusarnersut, inummiit inummut assigiinngilaq. Taamaattumik pitsaanerpaamik sunniuteqarluarnissaanut aammalu sapinngisamik saniatigut sunniinnginnerunissaanut, nakorsaatit allanngortinnissaat pisariaqarsinnaavoq.

Tarnikkut perulunnernut, saniatigut sunniutinut aammalu nanginnissap pitsaaliornissaanut quppernitsinni atuaruk Tarnikkut perulunnernut nakorsaatit.

Nappaat skizofreni pillugu atuartitsineq [Undervisning i skizofreni]

Tarnikkut nappaatit pillugit atuartitsineq aamma taaneqartarpoq psykoedukation. Tassani illit qanigisatillu skizofreni pillugu atuartinneqassaasi.

Atuartitsineq amerlanertigut eqimattani ingerlanneqartarpoq. Tassani allat nappaammik tassannga nappaatillit peqatigalugit ersiutaasartut, pissutaasartut, katsorsaaneq, isumaginninnikkut neqeroorutit aammalu tarnikkut peruloqqilernermut siusissukkut ersiutaasartut pillugit ilisimasaqalissaatit.

Atuartitsineq nappaaternik periaaserisartagarnillu paasinninnerulersitsissaaq aammalu siunissamut piviusorsiortunik naatsorsuutiginnilersitseqataassalluni.

Immikkoortortamiittup sumi tamaani naneruutit qernertut ikiterpai. Anersaarsiornermik ingerlataqarnera pissutaasimassaaq, tassami naneruutit nuannisarnermut atugassiaapput, taamaattumik qernertut toqqarneqartussaanngillat. Qularinngilluinnarpara uanga anersaarsiornermut atugassamik inuusaliarisimagaanga, tamannalu eqqarsaat amiilaarnarpoq.
Kasper 37-inik ukiullip, piviusorsiunngitsunik isummersornermik ilaannik nassuiaavoq

Tarnip pissusaanik ilisimasalinnit katsorsartinneq [Psykologisk behandling]

Amerlanertigut ilisimaligassat aallaavigalugit katsorsaaneq, skizofrenimik tarnikkut katsorsaanermut tunngaviusarpoq. Ilisimaligassat aallaavigalugit katsorsaanermi katsorsaasuit –  illit peqatigalutit –  pisuni aalajangersimasuni eqqarsartariaatsimi iliuuserisartakkanilu allatut periaaseqarnissap misissorneqarnera misilerarneqarneralu ukkatarissavai. Tassani ajornartorsiorfigisatit paasiniarneqassapput - eqqarsaatit misigissutsillu ajornartorsiutinut attuumassuteqalersut - aammalu aaqqiissutissanut ilusilianik nutaanik periusissanillu nassaarniarnissaq sulissutigissavarsi.

Eqqarsartaatsikkut katsorsaanermi ajornartoornermi pilersaarut ilaatigut suliarineqassaaq. Taanna ajortikkuit qanoq iliussanersutit isumaqatigiissutinik imaqarpoq. Peqatigisaanik nanginnermut ersiutit qanoq iliuuseqarfigisinnaaneritit, suliarissavarsi.

Kiisalu siusinnerusukkut kingunerluutaasimasut qanoq annertutigisumik ersiuteqarnernut pissusilersortarnernullu sunniuteqarnersut, katsorsaanermi eqqumaffigineqassaaq.

Inooqatigiinnikkut katsorsaaneq tapersiinissamullu periarfissat [Social behandling og støttemuligheder]

Inooqatigiinnikkut katsorsaanermi ilaquttatit, suliffiit, ilinniarfiit aamma kommunini suliassanik suliarinnittartut akuutinneqarnerat ilaatinneqarsinnaavoq. Tapersersorneqarnissamut periarfissat suut pisariaqartissinnaaneritit kommunimi suliassanik suliarinnittartut aalajangertussaavaat. Assersuutigalugu tassaasinnaapput angerlarsimaffimmi suliassat suliarinissaannut ikiorneqarnissamik, aningaasaqarnerup paasisimaarinissaanut ikiorneqarnissamik kiisalu allat akornannukartarnissamik tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsineq.

Atornerluinermut katsorsaaneq [Misbrugsbehandling]

Amerlasuut skizofrenimik nappaatillit aamma atornerluisuusarput. Atornerluineq tassaanerusarpoq imigassamik imaluunniit hashimik atornerluineq. Kisianni amerlasuut aamma aanngajaarniutinik allanik atuisarput, assersuutigalugu amfetamin imaluunniit kokain.

Aanngajaarniutit katsorsaanermut sunniuteqartarnerat [Rusmidlers betydning for behandlingen]

Aanngajaarniutit nakorsaatinut skizofrenimik katsorsaanermut atorneqartunut ajoqutaasarput. Tamatuma saniatigut tarnikkut perulunneq aanngajaarniutit ajornerulersittarpaat. Assersuutigalugu qaratsami dopamin sunniuteqarnerulersillugu taamaattarput. Peqatigisaanik ajornartorsiutit puiorniarlugit aanngajaarniutit periaasissatut isigineqarsinnaapput. Atornerluisut ilaannut, ajornartorsiutigisatik apeqqutaatinnagit, tikilluaqqusaallutik misigisimaffituamittut tamanna misigineqartarpoq.

psykoterapi - Horsens Psykiatri

Unitsinneqarneq [Indlæggelse]

Annertuunik ersiuteqaruit imaluunniit piffissat ilaanni ajorneruleruit, pitsaanerulernissavit tungaanut uninngatitsisarfitta ilaanni unitsinneqarsinnaavutit.

Region Midtjylland-imi uninngasarfinni makkunani, skizofrenimik katsorsaasartuni, unitsinneqarsinnaavutit:

Aarhus (Skejby):

Herning (Gødstrup):

Horsens:

Randers:

Viborg:

 

Pinngitsaaliissummik unitsitsineq [Indlæggelse med tvang]

Napparsimasut skizofrenimik nappaatillit amerlanersai nammineq kajumissutsiminnik ingerlalluartumik katsorsartittarput. Aatsaat qanoq issutsit ilungersunartumik ajornerulerpat, pinngitsaaliissummik unitsitsinissaq oqaluuserineqarsinnaavoq.

Nakorsaatinik pisariaqartunik iisissaarsimaneq pissutaalluni imaluunniit ikiaroornartunik atornerluineq, tarnikkut perulunnermik ajornerulersitsisartoq, pissutaalluni, ajornerulerneq amerlanertigut pisarpoq.

Skizotypi sunaava? [Hvad er skizotypi?]

Skizotypiimik nappaateqaraanni, pissusilersornikkut, eqqarsartaatsikkut misigissutsikkullu akornuteqarluni misigineqartarpoq. Sunik ersiuteqarnerluni inummiit inummut assigiinngitsuusinnaavoq.

Skizotypi siusinnerusukkut taaneqartarpoq tarnikkut perulunnerup killinganiinneq. Skizotypimik nappaateqaraanni, imatut tarnikkut perululluni misigisimananngilaq, kisianni tarnikkut perulunnermut qanittumik misigisimasoqarsinnaavoq.

Napparsimanerup ingerlanera – skizotypi [Sygdomsforløb - skizotypi]

Skizotypiimik nappaateqarnermut ersiutit annertunerusumik annikinnerusumilluunniit ataavartuusarput. Taakkua inuttut pissusilersortarnermi tunngaviusumik takuneqartartutut issinnaapput. Assersuutigalugu kisimiilluni sammisaqarusunnerulluni imaluunniit oqalunneq ilisarnartumik allaanerulluni.

Skizotypimi ersiutit [Symptomer på skizotypi]

Skizotypiimik nappaateqaraanni, eqqarsartaatsikkut ajoquteqartoqarsinnaavoq, nammineq kinaassuseqarneq takujuminaassinnaalluni inuillu akornanniinniarneq ajornartorsiutigineqarsinnaalluni.

Tarnikkut perulunnermut ersiutit, soorlu piusorinninnerit aamma piviusorsiunngitsumik isummersornerit, skizotypimik napparsimagaanni initunnginnerujussuusarput imaluunniit malunnanngivissortarlutik. Tarnikkut perululluni misigisimanagu, kisianni tarnikkut perulunnermut qanittumiilluni misigisimasoqarsinnaavoq, suna piviusuunersoq sunalu takorluugaannaanersoq nalornissutigineqalersinnaalluni.

Tarnikkut perulunneq imaluunniit tarnikkut perulunnissamut qanittumiinneq [Psykose eller nærpsykose]

Tarnikkut perulunnermi misigisat ilumoortuusut qularinngilluinnartarlugu (ass: Nipimit oqaluunneqarpunga), tarnikkut perulunnermut qanittumiikkaanni misigisaq nalorninarnerusarpoq (Allaanngilaq nipimit oqaluunneqartunga).

Annikitsuaqqamik tarnikkut perulunneq [Mikropsykose]

Skizotypiimik nappaateqaraanni sivikitsuaraaqqamik tarnikkut perulunnermut ersiuteqarluni misigineqarsinnaavoq – nalinginnaasumik sekundini imaluunniit minutsini. Tamanna taaneqartarpoq annikitsuaraaqqamik tarnikkut perulunneq.

Skizotypimut ersiutit qitiusut [Kernesymptomer på skizotypi]

Misigissutsit sakkortunnginnerusutut misinnartarput [Følelser virker mindre stærke]

Misigissutsit maluginiapiloornartarput imaluunniit misigissutsit sakkortunnginnerusutut misinnarsinnaapput. Aamma suut maluginerlugit nalornissutigineqarsinnaavoq. Aammalu ataatsimut isigalugu nammineq kinaassuseq pillugu (kinaavunga?). Nalinginnaasumik pisartunit nuannaannginnerusinnaavoq, akoorusugani imaluunniit misigissuseqarani.

Inuit akornanniinniarneq ajornakusoortillugu [Svært ved at indgå i sociale sammenhænge]

Allat attavigalugit akuunissaq ajornakusoortinneqarsinnaavoq. Qanoq pissusilersornissaq nalornissutigineqartarpoq, aammalu suut tamaasa misissoqqissaarpallaarniartarsinnaallugit. Amerlasuut mattukkiartuaalertarput, tassami allat peqatiginissaat nukippassuarnik atuiffiusariaqartarmat.

Eqqarsaatikkut paatsiveerusimaarneq [Tankeforstyrrelser]

Eqqarsaatit ulapittorujussuusut imaluunniit eqqarsaataarunneq misigineqarsinnaavoq. Ukkassisinnaaneq sanngiillisimasinnaavoq, assersuutigalugu oqaasissat eqqortut oqaatigiuminaallisimasinnaapput. Eqqarsartariaaseq allaanerulersimasinnaavoq.

Immaqa oqaatsit allatut katitertalersinnaavai, nammineq kisimi

paasisinnaalerlugit.

Skizotypimi ersiutit allat [Andre symptomer på skizotypi]

  • ingasattumik, eqqumiitsumik imaluunniit allakkajaamik pissusilersorluni imaluunniit isikkoqarluni eqqumiitsunik isumassarsisalerluni imaluunniit tupinnartunik eqqarsartalerluni
  • pasillernernik imaluunniit malersorneqartutut misigisimanernik eqqarsalerluni
  • Eqqarsaatit uteqattaartut, eqqarsaatinut anigoruminaatsunut eqqaanarsinnaasut, kisianni taamaaqataanik akiuunnani. Eqqarsaatit assersuutigalugu sakkortusaarnertaqarsinnaapput.
  • Misikkarissutsini sakkortuunik misigisaqarnerit: assersuutigalugu nalinginnaasumik ulluunerani qaamanera isigisaarutsitsisoq
  • imaluunniit nipit sakkortoorujussuanngorlutik.

Skizotypimut misissortinneq [Undersøgelse for skizotypi]

Skizotypimut misissortinnissamut misissortinnerit oqaloqateqarnerillu suut aqqusaarneqassanersut inummiit inummut assigiinngitsuusarpoq. Amerlanerit nakorsaq, tarnip pissusaanik ilisimasalik imaluunniit peqqissaasoq aallarniutaasumik oqaloqatigalugu aallartittarput.

Oqaloqatigiinnermi ersiutitit nassuiassagitit qinnuigineqassaatit. Ilaqutaasut imaluunniit qanigisaasut allat oqaloqatigiinnermi peqataagunik, taakkua aamma ersiutivit nassuiarneranni ikiuussinnaapput.

Skizotypimik nappaateqarneraanissamut minnerpaamik ukiuni marlunni ersiuteqarsimasussaavoq.

Amerlasuut skizotypimik nappaateqartut paasineqalinnginneranni sivisuumik qulaajaavigineqartarput. Tamatumunnga pissutaavoq, skizotypimik ersiuteqarnerup nappaatinut allanut ersiutinut eqqaanarsinnaanera, assersuutigalugu skizofreni, ernumaneq, nikallungarujussuarneq imaluunniit inuttut paatsiveerusimaarneq. Taamaattumik amerlasuut skizotypimut misissorneqannginnerminni, tarnikkut nappaatinut allanut misissorneqartarput.

Skizotypip katsorsarneqarnera [Behandling af skizotypi]

Katsorsaaneq illit suleqatigalutit aammalu pisariaqartitatit aallaavigalugit aaqqissuunneqassaaq. Tamanna kissaatigigukku, qanigisatit katsorsaanermi akuutinneqarsinnaapput.

Qanoq sivisutigisumik katsorsartissanersutit, ataasiakkaanik nalilersuineq apeqqutaavoq. Taamaattoq katsorsaaneq amerlanertigut sivisuujusarpoq, nalinginnaasumik ukiuni arlalinni ingerlanneqartarluni.

Katsorsaaneq assersuutigalugu tassaasinnaavoq:

  • Katsorsaasumik aalajangersimasumik
  • tapersiisumik oqaloqateqarneq ilinnut
  • qanigisarnullu Psykoedukation Nakorsaatit
  • Timigissarneq
  • Eqimattani katsorsaaneq, ulluinnaat qanoq ingerlanneqarsinnaanersut ukkatarineqarluni Inooqatigiinnikkut katsorsaaneq tapersiinissamullu periarfissat.

Tapersersuisumik oqaloqateqarnerit [Støttende samtaler]

Region Midtjylland-imi Tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi nakorsiartarfimmut atassuteqaruit, ingerlaavartumik oqaloqatigisartagassarnik aalajangersimasumik attaveqarfeqalissaatit. Attaveqarfigisartakkat peqatigalugit oqaloqatigiinnerit qanoq akulikitsigisumik pisassanersut isumaqatigiissuteqassaatit. Pisariaqartitsinerit apeqqutaavoq.

Oqaloqatigiinnerit eqqarsartaatsikkut katsorsaanermik aallaaveqassapput aammalu tapersersuinertut iluseqassallutik. Oqaloqatigiinnerni ajornartorsiutit maannakkorpiaq atukkatit ukkatarineqassapput. Illit attaveqarfigisartakkallu ajornartorsiutit qanoq iliuuseqarfigisinnaaneritit misissussavarsi.

Ilinnut qanigisarnullu psykoedukation [Psykoedukation for dig og dine pårørende]

Illit qanigisatillu skizotypimi atuartinneqarnissamik neqeroorfigineqassaasi. Tamanna eqimattani imaluunniit ataasiakkaarluni oqaloqatigineqarnermi ingerlanneqarsinnaavoq. Psykoedukation katsorsaanermut ilaavoq pingaaruteqartoq. Tassani ajornakusoortitatit ilisimalersinnaavatit paasisinnaalersinnaallugillu kiisalu ersiutitit qanoq qaangerniartassanerlugit ilitsersorneqassallutit.

Nakorsaatit [Medicin]

Skizotypiimik nappaatillit ilaannai nakorsaatitortarput. Nakorsap illit suleqatigalutit nakorsaatit iluaqutigineritit nalilissavaa.

Tarnikkut nappaatilinnik timigissaaneq [Psykiatrisk fysioterapi]

Timi tarnilu imminnut ataqatigiipput. Taamaattumik ilaannut timigissaaneq katsorsaanermut ilaatinneqarsinnaavoq.

Eqimattani katsorsaaneq [Gruppebehandling]

Eqimattani katsorsaaneq iluaqutaasinnaavoq. Tassani allat skizotypiimik nappaatillit naapissinnaavatit, aammalu misilittakkasi oqaloqatigiissutigisinnaavasi.

Inooqatigiinnikkut katsorsaaneq tapersiinissamullu periarfissat [Social behandling og støttemuligheder]

Inooqatigiinnikkut katsorsaanermi ilaquttatit, suliffiit, ilinniarfiit aamma kommunimi suliassanik suliarinnittartut akuutinneqarnerat ilaatinneqarsinnaavoq. Tapersersorneqarnissamut periarfissat suut pisariaqartissinnaaneritit kommunimi suliassanik suliarinnittartut aalajangertussaavaat.

Assersuutigalugu tassaasinnaapput angerlarsimaffimmi suliassat suliarinissaannut ikiorneqarnissamik, aningaasaqarnerup paasisimaarinissaanut ikiorneqarnissamik kiisalu allat akornannukartarnissamik tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsineq.

Nappaat Skizoaffektiv sunaava? (Hvad er skizoaffektiv lidelse?)

Paasiuminarninngulaarlugu oqartoqarsinnaavoq skizoaffektiv-imik nappaateqarneq skizofrenip aamma bipolar-ip akornanni inissisimasoq. Taamaattumik skizoaffektiv-imik nappaateqaraanni skizofrenimut aamma bipolarimik nappaateqarnermut ersiuteqassaaq. Assersuutigalugu misigineqarsinnaapput:

  • Takusuusinerit aammalu eqqunngitsunik paasinninnerit (skizofrenimut ersiutit) peqatigisaanik iluarusuttorujussuartut, nukissaqartorujussuartut aammalu isumassarsiarpassuaqarluni misigisimalluni (sapingaaruttuusinermut ersiutit).
  • Takusuusinerit aammalu eqqunngitsunik paasinninnerit (skizofrenimut ersiutit) peqatigisaanik nikallungalluni, imminut tatingivallaarani aammalu nukissaqarani misigisimalluni (nikallungarujussuarnermut ersiutit).

Skizoaffektiv-mik nappaateqartumut ersiutitaasinnaasut

  • makkuussappat: Piffissami tassani tassaniissaatit
  • Assigiimmik initussuseqarneq.

Ersiutit ataatsikkut takkusimaarnissaat aalajangiisuulluinnarpoq. Ersiutit ataatsikkoornatik imminnut nikingasumik takkusimaarneri misigigaanni - ass. tarnikkut peruloreersimalluni isummakkut nanertisimaneq ersiuteqalerluni - skizoaffektiv nappaatigisimassanngilaa.

Napparsimanerup ingerlanera (Sygdomsforløb)

Nalinginnaasumik napparsimaneq piffissani arlalinni pisartussaavoq. Piffissap napparsimaffiusut qassiussanersoq aammalu qanoq sivisussuseqassanersut, inummiit inummut assigiittanngilaq.

Amerlanerit piffissat napparsimaffiusut akornanni, nappaat malugineqarsinnaanani amerlanerit sivisuumik ersiuteqartanngillat. Taamaattoq ilai ilikkagaqarniarnikkut ajornartorsiuteqarsinnaasarput, ass. eqqaamaniagassani imaluunniit ukkassiniarnerminni ajornartorsiuteqarlutik.

Ersiutit (Symptomer)

Nappaatip ersiutai siulliit tassaasinnaapput nukissaqarneq isumagissaarnerlu annertuumik nikerartut misigineqartoq (soorlu bipolarimik nappaateqarnermi) aammalu tarnikkut perulunneq ersiuteqarluni (soorlu skizofrenimi).

Skizoaffektiv-imik nappaateqarnermut misissuineq (Undersøgelse for skizoaffektiv lidelse)

Misissuinermut atatillugu ersiutitit pillugit katsorsaasartoq oqaloqatigissavat. Aamma ersiutivit timikkut nappaateqarnermik pissuteqarsinnaanerat uppernarsiniarlugu aaversissaatit.

Amerlasuut skizoaffektiv-imik nappaateqartutut paasineqannginneranni, misissuinerpassuit aqqusaarsimasussaasarpaat.  Tamatumunnga pissutaavoq nappaatip skizofrenimik imaluunniit bipolarimik nappaateqarnermut paarlaanneqarsinnaanera.

Skizoaffektiv-imik nappaateqarnermut katsorsaaneq (Behandling for skizoaffektiv lidelse)

Nukinginnartumik katsorsaaneq aammalu pitsaaliuilluni katsorsaaneq immikkoortinneqarput.

Piffissani napparsimaffiusuni nukinginnartumik katsorsartissaatit.  Tassani ersiutinut nakorsaatitussaatit, tassa imaappoq  Tarnikkut perulunnermut nakorsaatit imaluunniit Misigisimanerup aalajaatsunngortinnissaanut nakorsaatit.

Piffissani tassanngaannartumik napparsimatinnak, pitsaaliuilluni katsorsaatitut suli nakorsaatitorsinnaavutit.

Ilaasa tassanngaannaq napparsimalernerup qaangerneqarnerani nakorsaatitornerup annikilliartortinnissaa kissaatigisarpaat, kisianni amerlanernut nakorsaatit ingerlatinnarnissaat isumassarsiatsialaasarpoq. Tassami taamaalilluni napparsimaleqqissinnaanerup aarlerinaateqarnera annikillisinneqarsinnaavoq.

Napparsimaqqilernissap pinngitsoorniarsarinissaa pingaaruteqarpoq, tassami napparsimaqqilernerit tamaasa napparsimanerulernissaq, immaqalu ataavartumik ajornartorsiuteqalernissaq, aarlerinarsitinneqartarpoq.

Saniatigut sunniinerit - katsorsaasut oqaloqatigiuk (Bivirkninger – tal med din behandler)

Nakorsaq oqaloqatigeqqaarnagu nakorsaatitornerit unitsissanngilaq. Nakorsaatit tassanngaannaq unitsikkukkit, napparsimaqqilersinnaavutit.

Ilaasa saniatigut sunniuteqartoq misiginera pissutigalugu nakorsaatit unitsinnissai kissaatigisarpaat. Saniatigut sunniuteqartoq misigisarneq nalinginnaasuuvoq, soorlu  qasuneq, kinguaassiuutitigut ajornartorsiutit imaluunniit oqimaallineq. Katsorsaasuit saniatigut sunniutit oqaluuserisarneri sungiusimavaa, aammalu aaqqiissutissarsinissarnik ikiorsinnaavaatit.  Nakorsaativit annertussusai naleqqussarneqartariaqarsinnaapput, immaqa nakorsaatit allat misilissavatit imaluunniit saniatigut sunniutinut nakorsaatitulissallutit.

Katsorsaanerit allatut ilusillit (Andre former for behandling)

Nakorsaatit saniatigut skizoaffektiv-imik nappaateqarneq aamma

  • makkuninnga katsorsarneqarsinnaavoq:  Tarnikkut nappaatilinnik timigissaaneq

Timi tarnilu imminnut ataqatigiipput. Taamaattumik ilaannut timigissaaneq katsorsaanermut ilaatinneqarsinnaavoq.

  • Eqimattani katsorsaaneq

Eqimattani katsorsaaneq iluaqutaasinnaavoq. Tassani allat tarnimikkut nappaatillit naapissinnaavatit, misilittakkanillu paarlaasseqatigiissinnaallusi.

  • Inooqatigiinnikkut katsorsaaneq tapersiinissamullu periarfissat

Inooqatigiinnikkut katsorsaanermi ilaquttatit, suliffiit, ilinniarfiit aamma kommunimi suliassanik suliarinnittartut akuutinneqarnerat ilaatinneqarsinnaavoq. Tapersersorneqarnissamut periarfissat suut pisariaqartissinnaaneritit kommunimi suliassanik suliarinnittartut aalajangertussaavaat. Assersuutigalugu tassaasinnaapput angerlarsimaffimmi suliassat suliarinissaannut ikiorneqarnissamik, aningaasaqarnerup paasisimaarinissaanut ikiorneqarnissamik kiisalu allat akornannukartarnissamik tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsineq.

Ilinnut skizofrenimik imaluunniit skizotypimik nappaatilimmut siunnersuutit pitsaasut (Gode råd til dig, der har skizofreni, skizotypi eller skizoaffektiv lidelse)

  • Ilisimasanik ujartuiit (Opsøg viden)

Ersiutitit qanoq iliuuseqarfigisinnaanerlugit ilinniarnissaa pingaaruteqarpoq. Nappaat pillugu atuartinneqarnissamik neqeroorutip akuerinissaa isumassarsiatsialaavoq.

  • Nanginnissamut ersiutaasartut siusissukkut eqqumaffigikkit (Vær bevidst om dine tidlige tegn på tilbagefald)

Ersiutit inummut tunngapput. Tamanna isumaqarpoq, inuit tamarmik assigiinngitsunik siusissukkut ersiuteqartartut. Tarnikkut peruloqqilernermut siusissukkut ersiutaasoq ilaatigut tassaasinnaavoq, nappaatip ajornerulinnginnerani kamajanerulerneq, mattunneq sinissaqannginnerulernerlu. Skizotypimik nappaateqaruit, tarnikkut qanoq issutsivit ajornerulerneranut ersiutaasoq tassaasinnaavoq tarnikkut perulunnermut qanittunik arlalinnik misigisaqartartutit imaluunniit nalinginnaasuniit mattunnerusalertutit. Skizoaffektiv-imik nappaateqaruit, ersiutaasoq tassaasinnaavoq isumagissaarnerit allanngorartorujussuusoq misigisarit.

  • Ajornartoornermut pilersaarummik suliaqarit (Lav en kriseplan)

Piffissani ajunngitsumik ingerlavigisarni katsorsaasut peqatigalugu siusissukkut ersiutaasartut allattorsinnaavatit. Taava qaqugukkut nakorsiassanerlutit imaluunniit allatut ikiortissarsiussanerlutit paasisimaarilissavat. Aamma ersiuteqarlutit malugisimalerukku qanigisatit qaninnerpaat peqatigalugit kikkut oqaloqatigisassanerlugit, qanigisatit qaninnerpaat peqatigalugit, isumaqatigiissinnaavusi. Tassani qanigisavit nanginnissamik navianartorsiortutit malunnartoq, takussutissat ilisimassagaat, pingaaruteqarpoq.

  • Eqqaamasassanut kortiliorit (Lav huskekort)

Ajoraangavit suut ilinnut sunniuteqarluartarnersut allattukkit. Kortini allassimasinnaavoq ajornakusoortumik inissisimalernerni qanoq iliussanersutit. Assersuutigalugu allassimasinnaavoq: ”Nipinik tusaasaqaannaleraangama pisuttuassaanga imaluunniit nipilersuutinik tusarnaassaanga”. Kortit nassartuaannarnissai isumassarsiatsialaavoq.

  • Nakorsaatinik katsorsartinnerit maliguk (Følg den medicinske behandling)

Piffissami katsorsaasuit inassutigisaani nakorsaatitorlutit katsorsartinnerpit malinnaaffiginissaa pingaaruteqarpoq. Nakorsaaternut tunngatillugu nalornissuteqaruit isumaliutersuuteqaruillu, katsorsaasornik oqaloqateqarnissat isumassarsiatsialaassaaq.

  • Sinilluartarnissat peqqinnartunillu nerisaqarnissat isumagiuk (Sørg for at få en god søvn og sund kost)

Sinilluartarlutit aammalu nerinissat eqqaamallugu aalajaatsumik ullup unnuallu ingerlattarnissaa pingaaruteqarpoq. Eqqaamajuk allannguutit annikitsuaqqat allanngortitsisarput. Assersuutigalugu tassaasinnaavoq orsukinnerulaartunik nerisarluni, colatortarneq annikillisillugu ullullu tamaasa pisuttuartarluni.

  • Timigissartarit allanillu soqutigisarnik sammisaqartarit (Dyrk motion og andre aktiviteter, som interesserer dig)

Tamanna eqqarsaatit nuanninngitsut allamut saatinniarnerannut iluaqutaasinnaavoq aammalu uippakajaarneq nuanniilliornerlu annikillisissinnaallugit.

  • Imigassaq annertoorsuarmik pinaveersaaruk (Undgå alkohol i større mængder)

Tamannami katsorsartinnerup iluatsinnissaanut akornutaasinnaavoq. Siunissami annertoorsuarmik imigassamik atuineq tigukkut ajoquteqaatigineqalersinnaavoq.

  • Ulluinnarni unikkallartarnissat qasuersaartarnissallu inissaqartikkit (Læg pauser og hvile ind i din hverdag)

Ulluinnaat aaqqissugaappat, unikkallartarnissaq imaluunniit sammisassat allallu misigisassat nuannersut ilinnit piumaffiginnippallaanngitsut inissaqartinneqarlutik, tamanna isumassarsiatsialarujussuussaaq.

  • Piviusorsiortunik siunnerfilersorit, taamaalillutit misigisatit nuannersuussallutik (Sæt dig mål, der er realistiske, så oplevelsen bliver positiv)

Alloriarnerit ataasiakkaakkit aammalu naatsorsuuteqarnitit annikillisikkit ulapippallaarunnaarillu. Iluatsilluartut annikitsut eqqumaffigisakkit, assersuutigalugu erruisimallutit. Imminut piffissaqarfigigit - artornarsinnaagaluartoq naammagittarit.

  • Eqqarsaatit sungiusartarnerat ingerlaguk (Brug tanketræning)

Naleqquttunik nalunassusilinnik eqqarsaatigisassarnik ilinnut suliakkertarsinnaavutit. Atuakkap atuarnissaa ukkassinnaanngikkukku, immaqa filmimik isiginnaarsinnaavutit imaluunniit Sudokunik sammisaqarlutit.

Ilinnut qanigisaasumut isummersuinerit pitsaasut (gode råd til pårørende)

Asalluinnagaq kunngip panigigaani, oqarasuaat tusarnaarneqartoq aammalu uagut allat ajortumik piniaannaripput upperilluinnaraa, misigalugu annilaarnartorujussuuvoq. Iliuusissaarunnartorujussuuvoq.
Skizofrenimik eqqugaasimasumut qanigisaasut

Katsorsartinnera tapersersoruk (Støt op om behandlingen)

  • Katsorsartinnera katsorsaasorlu tapersersukkit. Paasinngisaqaruit, aperiit. Suut sulissutigineqarnersut tusarniarlugu katsorsaasumik oqaloqateqarnerit ilaanni immaqa peqataasinnaavutit.
  • Tarnikkut peruloqqilernissamut siusissukkut ersiutit nakkutigikkit. Asasat isumaqatigisinnaavat, ajorseriarnermut ersiuteqalerpat, katsorsaasoq illit attavigisinnaagit.
  • Inissaqartiguk, iperaruk aammalu qanigisaannaanissaq sungiusaruk, ilinniarsimasunullu sinnera isumagitillugu.

Naammagittarit (Vær tålmodig)

  • Allanngortissinnaasatit ukkatarikkit aammalu ajornartorsiutit tamaasa iluarsisinnaagit akuersaaruk. Suut tamaasa isumagisinnaanngilatit! Sapinngisarni ikiuuttarit. Assersuutigalugu tassaasinnaapput ulluinnarni suliassat. Illit imaluunniit allat tamanna kusanaqqinnaartumik pisinnaanngikkissi akuersaaruk.
  • Ajornartorsiutit alloriarnikkaartumik iluarsisakkit aammalu naatsorsuuteqarnitit annikillisikkit. Rom ulloq ataasiinnaq sananeqanngilaq. Allanngoriartornerit piffissami sivisuumi ingerlasarput aammalu naammagittarnissaq pingaaruteqarpoq. Eqqortup tungaanut annikitsuaqqanik alloriartarnissaq, iluatsinngitsoortunik annertoorsuarnik allanngortitsiniarsarinermiit, ajunnginneruvoq.
  • Tapersersuiit. Piumasaqarpallaarnaveersaassaatit. Isornartorsiuiinnarnak nammineq isummatit misigissutsitillu oqaatigisakkit. Aamma napparsimasup katsorsartinnermini ingerlaannarnerata nersualaartarnissaa tapersersornissaalu eqqaamassavat.

Qiimmassaasarit (Vær opmuntrende)

  • Eqqaamajuk:  Skizofreni, skizotypi aamma skizoaffektiv kialuunniit pisuussutiginngilaa. Imminut avoqqaarinerit imaluunniit allanut avoqqaarinninnerit allanngortitsinavianngillat. Tamatumunnga taarsiullugu siumut isigigit.
  • Neriuutitit aalajangiusimakkit. Napparsimasoq pitsanngornerulerumaarluni upperinnilernissaanut ikioruk.
  • Avoqqaarlernaveersaarit. Artorsarluni avoqqaarineqarneq perorsaataanngilaq.
  • Skizofrenimik ersiuteqartut ilai napparsimallutik annikitsuinnarmik nassuerutigisinnaavaat imaluunniit nassuerutigisinnaanagu. Piffissani taamaattuni napparsimasoq paarlattuanik killinniarsarinnginnissaa pingaaruteqarpoq. Katsorsaasumut attaveqaannarnissaanut tapersersuinnarsinnaavat.

Quppernermi matumani allaaserineqartut 2024-mi oktobarimi nutarterneqarput.

Skizoaffektiv-imik nappaateqarneq pillugu immikkoortumi iluarsaassisuuvoq:  David Dines Jørgensen, nakorsaaneq, Tarnikkut peruluttunut immikkoortortaqarfik, Aarhus Universitetshospital Psykiatri.

Immikkoortuni allani iluarsaassisuupput:  Gitte Klaris, tarnip pissusaanik ilisimasalik, tarnikkut katsorsaanermik immikkut ilisimasalik, Tarnikkut peruluttunik sullissisut, Regionspsykiatrien Midt

Sulianut akisussaasuusoq: Charlotte Emborg Mafi, Tarnikkut peruluttunut immikkoortortaqarfimmi nakorsaanerit pisortaat, Aarhus Universitetshospital Tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfik.