Skizofreni tarnikkut nappaataavoq. Imminut, allanut nunarsuarmullu isiginneriaatsip allanngornera, ilisarnaataasarpoq. Tamanna tarnikkut perulunnertut taaneqartarpoq. Skizofrenip ilisarnaatigisartagai tassaasinnaapput:

• Nipinik tusaasaqarneq
• Allat takusinnaanngisaannik isigisaqarneq
• Nunarsuarmut allanit allaanerusumik isiginnittaaseqarneq
• Nukissaaleqineq
• Iliuuseqarnissamut aallartinniapiloorneq
• Pilersaarusiorniapiloorneq suliassanillu suliarinninniapiloorneq.

Tamatuma saniatigut piffissani aalajangersimasuni ersisarsinnaavoq nikallungarujussualersinnaallunilu. Taamaattumik nappaateqarnerup kingunerisaanik ingerlalluartumik ilinniarnissaq, sulinissaq ilaqutariinni inuunissaq, ajornakusoortinneqarsinnaapput. Taamaattoq aamma inuit skizofrenimik nappaateqartut iluarsisarput aammalu ilaqutaqarlutik suliffeqarlutillu ulluinnarni ajunngitsumik ingerlalertarlutik.

Napparsimanerup ingerlanerpiaa immikkoortuni pingasuni agguarneqarsinnaavoq:

1. Immikkoortoq nukinginnartunik pisoqarfiusoq
   Immikkoortumi tassani ersineq, uiverneq aammalu tarnikkut perulunnermut ersiuteqarneq malunnartarput.
   
   
2. Immikkoortoq aalajaannerulerfiusoq
   Katsorsartinneq aallartittarpoq aammalu pitsaaneruleriartorneq pisarluni. Napparsimalluni nassuerutigineqartussaavoq aammalu inuunermi atugassatut ilinniarneqartussaalluni.
   
   
3. Immikkoortoq allanngutsaaliuiffiusoq
   Angusat anguneqartut allanngutsaaliornissaat , immaqalu suli pitsaanerulernissaq, sulissutigineqassapput.

Nanginneq

Ajoraluartumik ilai nangittarput. Nanginnermi immikkoortoq nukinginnartumik pisoqarfiusoq uterfigineqartarpoq. Tamanna nakorsaatitornerup unitsinneqarnera, annertuumik artorsaateqarneq imaluunniit atornerluilluni aallartinneq, pissutaallutik amerlanertigut pisarpoq.

Taamaattumik tarnikkut perululeqqinnissaq pitsaaliorniarlugu katsorsartinnerup ingerlatiinnarnissaa pingaaruteqarpoq. Tarnikkut peruloqqilissaguit, katsorsartinneq sivisunerulertussaavoq. Tamatuma saniatigut aaqqivissinnaannginnerit aarlerinaateqalissaaq.

Skizofreni qaratsami nappaataavoq. Nappaateqalernissamik aarlerinaateqalersitsisunik akornuteqaraanni tamanna pilersinnaavoq. Taamaattoq sooq skizofrenimik nappaateqalernerluni nassuiaatissaq ataasiinnaanngilaq.

Ullumikkut skizofreni uippakajaarnermut sunnertianermut ilusiliaq aallaavigalugu paasineqartarpoq. Tassa imaappoq, inuit ilai immikkut sunnertianerusarput. Taamaattumik taakkua ajornartorsiortinneqarunik skizofrenimik nappaateqalernissaat qaninnerulersarpoq.

Inummik aamma taamatut nappaatilimmik ilaqutaqaraanni, skizofrenimik nappaateqalernissaq aarlerinaateqarnerusarpoq. Qanigisaq - assersuutigalugu angajoqqaat imaluunniit qatanngutit - taamatut nappaateqarpata, aarlerinartorsiorneq annerusussaavoq.

Ilisimavarput skizofrenimik nappaateqalernissamut aarlerinaataasut tassaasut:

• Innuttaasuni nalinginnaasuni 1 %
• Inuup skizofrenimik nappaatillip ernutai 4 %
• Inuup skizofrenimik nappaatillip qatanngutai 10 %
• Inuup skizofrenimik nappaatillip meerai 13 %
• Angajoqqaat marluusut skizofrenimik nappaatillit meerai 46 %

Nappaateqalernissamut pingaaruteqartut ajoqutit arlaqarput. Sunik ajoquteqarnerluni apeqqutaalluni nappaammik annertunerusumik annikinnerusumilluunniit sunnertiasoqarsinnaavoq.

Taamaattoq nappaateqalernissamut aarlerinartorsiortitsisunik akornuteqaraluarluni skizofrenimik nappaateqalissalluni qulakkeerneqarsinnaanngilaq. Nappaatip ersiuteqalinnginnerani artorsaateqarnerit amerlanertigut pisussaasarput.

Nappaatip ersiuteqalinnginnerani, amerlanertigut uippakajaarnertut ittumik ajornartorsiuteqartoqartarpoq. Uippakajaarneq sorpassuusinnaavoq. Tamanna imaanngilaq ulapippallaarnerinnaanngilaq.

Uippakajaarneq artorsarnerillu tassaasinnaapput:

Pinngorfimmiit artorsaateqarnerit
Anaanaasoq assersuutigalugu peqqinnarpallaanngitsunik nerisarsimappat, naartuunermiillu pilereersimasinnaavoq. Ernilernermi silaannarmik amigaateqarneq aamma meeqqap kingusinnerusukkut skizofrenimik nappaateqalersinnaanera aarlerinaateqarnerulersissinnaavaa. Inuusuttuaranngornermi hormonit allanngorujussuarneri aamma nappaammik ineriartortitsilersinnaapput.

Tarnikkut artorsaateqarnerit
Assersuutigalugu tassaasinnaavoq peerartaarneq, peerariikkunnaarneq imaluunniit toqusoqarnera.

Inooqatigiinnermi artorsaateqarnerit
Tassaasinnaapput pisut nuannersut nuanninngitsullu. Assersuutigalugu soraarummeernermi misilitsinneq, nutaamik suliffeqalerneq imaluunniit angerlarsimaffimmiit nuunneq.
Artorsaateqarnerit taamaattut nalinginnaasuupput. Peqatigisaanik immikkut sunnertiasuugaanni aatsaat napparsimalertoqartarpoq.

Qaratsami sianiutit milliardiupput. Timip sananeqaataanni kalerrisaarisartut atorlugit taakkua imminnut kalerrisaartarput. Timip sananeqaataanni kalerrisaarisartoq dopamin eqiingappat, inuit skizofrenimik nappaatillit qarasaanni aalajangersimasuniittuni ajortoqalersinnaavoq. Aamma qaratsami allanik ajortoqartoq takuneqartarpoq. Taakkua pingaaruteqarnerat ilisimatusarnermi suli paasiniarneqarpoq.

Nappaat amerlanertigut malunniukkiartuaartarpoq. Aamma tassanngaannarujussuaq aallartissinnaavoq. Ilai meeraanerminniilli ajornartorsiutinik misigisaqarsimasarput. Assersuutigalugu imaassinnaavoq allanik peqateqarniarpiloortuaannarsimalluni.

Ersiutit ajornakusoortuusinnaapput innarliisinnaallutillu. Kisianni aamma oqitsuusinnaapput pingaaruteqarpianngivissinnaallutillu.

Skizofrenip ersiutaasa ilai tassaapput:

• Piusorinninnerit
• Piviusorsiunngitsumik isummersornerit
• Oqalunnermi ajortoqarnera

Taakkua allallu amerlanerusut matuma kinguliini annertunerusumik atuarsinnaavatit.

Napparsimavimmi immaqa nakorsap oqaatsit ’napparsimanermut ersiuteqartoq’, atorai tusartassavat. Tamanna tarnikkut perulunnermut ersiutinut allatut taaguutaannaavoq.

Tarnikkut perulunnermut ersiuteqaruit, allat piviusutut isiginngisai piviusuusorilersimassavatit. Tamanna assersuutigalugu takuneqarsinnaavoq imaattoqartillugu:

• Piusorinninnerit
• Sunnerneqarluni aqunneqarlunilu misigisimanerit
• Piviusorsiunngitsumik isummersornerit

Piusorinninnerit tassa imaappoq qaratsap malugisimasanik piviusumik piunngitsunik paasinninnera.

Piusorinninnerit malugisaatini tamaginni pisinnaapput:

Tusaasat
Amerlasuut nipiliortunik imaluunniit nipinik imminut oqaluuserinnittunik tusaasaqartarput

Susunnittunik malugisaat
Suulluunniit assersuutigalugu pisoqalisimasutut imaluunniit benzinasunnittutut susunneqarsinnaapput

Isigisinnaassuseq
Inuit imaluunniit suut allat takusinnaanngisaat assersuutigalugu takusinnaallugit

Naamasinnaassuseq
Assersuutigalugu gassit toqunartut naamasinnaallugit misigisimasinnaavoq

Malussarissuseq
Assersuutigalugu attorneqarluni misigineqarsimasinnaavoq

Eqqarsaatit allat tusaasinnaagaat misigisimasinnaavoq. Ilai aamma misigisarput inuit allat eqqarsaatitik imminut nuutissinnaagaat, aammalu allat iliuuseqartissinnaagaanni eqqarsaateqalersissinnaagaannilu. Nammineq iliuuserinagit eqqarsaatiginagillu - kisianni allat iliuuseralugillu eqqarsaatigigaat, tamanna misigisimalersitsisarpoq.

Inuit skizofrenimik nappaatillit eqqumiitsunik annikitsunik aalasinnaasarput. Immaqa inuaannarminik pisullutik, niaqqutik aalajangersimasumik tagiartorlugit imaluunniit qallutik qaffassimaartittuaannarlugit. Ersiutit siusinnerusukkut ullumikkornit nalinginnaasuunerusimapput ilungersunarnerusimallutillu.

Piviusorsiunngitsumik isummersornerit tassaapput takorluuinerit imminermuinnaq isumaqartut. Allaniit isumaqatigineqanngillat aammalu iluarsineqarsinnaanatik.  Piviusorsiunngitsumik isummersornerit amerlasuut eqqarsartaatsimit nalinginnaasumit paarlagasumik malunnartarput. Tassa imaappoq suut tamarmik takorluukkanik uppernarsaasuullutik. Misilittakkat suulluunniit takorluukkat ilumuunngitsut allanut uppernarsaasussat, takorluugaq piviusuusoq napparsimasumut uppernarsaataasussaapput.

Piviusorsiunngitsumik isummersortarnerit assigiinngitsut 

Malersorneqarluni isumaqarneq
Piviusorsiunngitsumik isummersortarnerit nalinginnaanerpaat. Tassa imaappoq, nakkutigineqarluni malersorneqarlunilu misigisartut. Assersuutigalugu pingaarutilinnik ilisimasaqarluni isumaqarneq pissutigalugu, CIA-miit malersorneqarluni misigisimasoqarsinnaavoq.

Imminut sorsualiaraluni takorluuisarnerit
Assersuutigalugu nunarsuaq annaanniartussaallugu immikkuullarissumik suliassaqarluni upperilluinnarneqarsinnaavoq. TV raatiulu toqqaannartumik saaffiginnittut immikkuullarissunik oqariartuuteqarlutik, aamma misigisimasinnaavoq.

Timeq pillugu piviusorsiunngitsunik isummersornerit
Timeq allanngorsimasoq takorluuisoqalersinnaavoq. Immaqa niaqoq katalerpoq, timip atortui timimi nuuttaqattaarput, imaluunniit timeq suujunnaariartulerpoq. Aamma peruluttumik napparsimalluni isumassarsisoqarsinnaavoq.

Siusinnerusukkut pikkoriffigisat pikkoriffigiunnaarlugit arlallit misigisarput. Tassalu siusinnerusukkut pisarnertut pisinnaajunnaarsimavutit. Taakkua annaaneranni ulluinnarni nalinginnaasumik ingerlanissaq ajornakusuulersinnaavoq, ilaatigut paasisimaarinnigunnaaravit nukissaarukkavillu.

Napparsimavimmi immaqa nakorsap oqaatsit ’ersiutit pitsaanngitsut’ atorai tusaassuat. Pikkoriffiit annaanerannut tamanna taaguutaannaavoq.

Ersiutit taakkua illit inuttut pissuserinnginnakkit eqqaamanissaa pingaaruteqarpoq. Taakkua napparsimanermut ersiutaapput. Napparsimalernissat sioqqullugu inuttut pissuseqarnerit suli taamaaginnarpoq. Ilaatigut misigineqarsinnaapput:

Misigissuseqannginneq
Misigissutsit ”sakkortunnginnerulertarput”. Assersuutigalugu nuannaarluni, aliasulluni kamallunilu misiginissaq ajornakusoorsinnaavoq.

Nammineq iliuuseqannginneq aamma ilatsiinnarneq
Nammineq iliuuseqarnissaq aammalu suliassat aallartinnissai ajornartorsiutigineqarsinnaavoq. Amerlasuut skizofrenimik nappaatillit soqutigisaqannginnerulertarput nukissaqannginnerulertarlutillu.

Attaveqarnerup ajornerulernera
Allat siunertai pilersaarutigisaallu paasiuminaatsinneqarsinnaapput atuaruminaatsinneqarsinnaallutillu.

Mattunneq
Immikkoornerulerluni pissuseqartoqalersinnaavoq. Assersuutigalugu inuup allap pakkunnissaa nuanniingineqalersinnaavoq imaluunniit annilaarnartunngorsinnaalluni.

Nalornineq/arlariinnik isumaqarneq
Eqqarsaatit misigissutsillu imminnut akerleriilersinnaapput. Tamatuma kingunerisaanik aalajangerniarneq ajornakusoortinneqalersinnaavoq. Immaqa filmertarfiliarusulerpoq - tullianik filmertarfiliarnissaq amiilaarnarsisimalluni.

Ersiutit eqiasunnermut ersiutaanngillat. Kisianni napparsimanermut ersiutaapput.

Eqqarsartariaaseq oqaluttariaaserlu allanngorsinnaapput. Oqaatsit oqariaatsini oqaaseqatigiinnilu paasiuminaannerulersinnaapput, nammineq kisimi isumai paasisinnaalerlugit. Oqaatsit nutaamik isumaqartinneqalersinnaapput imaluunniit oqaasiunngitsunik nutaanik oqaasiliorluni. Oqaatsit ima ajortigilersimasinnaapput qanoq oqarnera allanit paasineqarsinnaajunnaavilluni.

Aamma allat oqaaseqarneri aalajangersimasorujussuarmik paasisalersinnaavai. Inuk assersuutigalugu oqarpat: ”Illarnermut toqulerpunga!”, paasineqarsinnaavoq pineqartoq pissusiviusuni toqulersoq.

Skizofrenimik nappaatillit amerlasuut aamma misigisarpaat eqqarsaatit niaqqumi kaaviiaaginnavissut, aammalu aalajangiusimaniapiloornartut. Allat misigisinnaavaat eqqarsaatit tassanngaannaq unittoorluinnartut.

Kikkuunitta, allat kikkuunerisa, aammalu nunarsuup qanoq innerata nalinginnaasumik toqqissisimanarinerat, tammarsinnaavoq.  Assersuutigalugu inuit allat tamarmik isiginnaartitsisartuusut uukapaatitsiniaasartut, aammalu nunarsuaq piviusuunngitsoq aammalu takutitsisarfiinnaasoq, upperilerneqarsinnaavoq. Suut qalipaataat allanngortut misigineqalersinnaavoq imaluunniit piffissaq allanngortoq malugisimaneqalersinnaalluni.

Inuit 75-80 %-ii skizofrenimik nappaatillit ajornartorsiutigisarpaat:

• Soqutigineqarneq
  Piffissami sivisunerusumi ukkassiinnarnissaq ajornakusoorsinnaavoq. Assersuutigalugu atuariartornissaq ajornartorsiutaalersinnaavoq. Aamma paatsiveerutianerulertoqarsinnaavoq
• Qisuariarnerup sivisussusaa
  Ulluinnarni suliassat suliarinissaannut piffissaq sivisunerulaartoq pisariaqartinneqartarpoq
• Ajornartorsiutinik iluarsiisarneq
  Assersuutigalugu nerisassiornissap, angalanissap aningaasaqarnerullu pilersaarusiornissai, ingerlannissai aqunniarnissaalu ajornakusoortilerneqarsinnaapput
• Eqqaamasinnaaneq
  Assersuutigalugu nutaanik ilinniarnissaq ajornartorsiutaalersinnaavoq, aammalu isumaqatigiissutit naammassinissaat puiorneqartalersinnaalluni

Ersiutit ulluinnaat sunnersinnaavaat 

Ersiutit taakkua tamarmik ulluinnarni sorpassuit ajornakusoortilersinnaavaat. Assersuutigalugu suliffeqaannarnissaq aammalu inuit allat akornanniinnissaq ajornakusoortinneqalersinnaavoq. Ilaasa pisariaqartitat nalinginnaanerpaalluunniit, soorlu nerinissaq, sininnissaq eqqiluisaarnissarlu, ajornakusoortilersinnaavaat.

Nappaammik eqqorneqarneq, ilaasa inuujunnaarnissaq ajornannginnerusoq eqqarsalernerannik, malitseqarsinnaavoq. Immaqa imminornissaq aamma eqqarsaatiniilissaaq. Imminut toqunnissamik eqqarsaateqalernermi ikiortissarsiornissaq pingaaruteqarpoq, taamaalilluni pitsaaneruleqqissinnaalissalluni. Uani ikiortissarsiorsinnaavutit.

Skizofrenimut misissortinnissamut innersuunneqaruit imaaliussaatit:

• e-boks-erni imaluunniit allakkanut nakkartitsiverni immikkoortortaqarfitsinniit aggersarneqarnissat utaqqissavat
• paasinarsisitsisussamik oqaloqatigineqarnerni peqataassaatit - qanigisatit peqatigisinnaavatit
• nakorsap skizofrenimik nappaateqarnersutit oqaatigisinnaalinnginnerani, immaqa assigiinngitsunik arlaleriarlutit misissorneqarnissat piareersimaffigissavat.

Napparsimavimmi misissortittaqattaartussaalluni annilaanganarsinnaavoq. Tamanna nalinginnaalluinnarpoq. Uagutsinni takkutinnginnarni piareersagassaqanngilatit. Taamaattoq qanigisaasumik ilinnik ilisarisimannilluartumik ilaanissaanik isumaqatigiissuteqarnissaq isumassarsiatsiaasinnaavoq, taamaalillutik taakkua tapersersorsinnaassallutit.

Skizofreni nappaatigigit oqartoqarsinnaalinnginnerani, ersiuternut pissutaasut timerniinngitsut mattunneqassaaq. Tamanna assersuutigalugu tassaasinnaavoq inuuserlersarneq.

Siusinnerusukkut noqartarsimaguit imaluunniit annertuunik niaqqukkut ajoquteqarsimaguit, taamaattumik tamanna ersiuternut pissutaasinnaasoq, immikkut eqqumaffigineqartussaavoq. Tamanna ilaatigut niaqquit tarrarsorneqarneri atorlugit mattunneqarsinnaavoq.

Ersiutit suut ersarinnerunersut apeqqutaalluni skizofrenimi suussutsit assigiinngitsuupput:

• Malersorneqartutut misigisimalluni skizofrenimik nappaateqarneq, tassani pingaartumik malersorneqarluni isumaqarnerit aammalu akuttunngitsumik tusaasuusinerit takussaallutik
• Hebefren skizofreni, tassani pingaartumik eqqoriaruminaatsunik qiimaneq allanngorarluni, siunertaqarani aammalu ataqatigiinngitsumik pissusilersorluni aamma/imaluunniit ataqatigiinngitsunik oqalulluni, pissusilersortarneq allanngorsimasarluni
• Kataton skizofreni, tassani aalasarnerit ajoquteqalernerat ersarinnerpaalluni
• (Akuleriittumik) skizofreni assigiinngisitaanngitsoq, tassani suussutsit matuma siuliani allassimasut ilaannit ataatsimit arlalinniilluunniit ilisarnaateqarluni, taakkuninnga nappaateqartoq oqaatiginissaanut taakkua naammagatik
• Annikitsumik skizofreni, tassani tarnikkut perulunneq ersiuteqarluni, kisianni inuiaqatigiit piumasaqaataannik naammassinninnissamut piginnaasaqarneq arriitsumik annikilliartorluni aammalu pisinnaassutsit annikinnerulerlutik. Taamatut nappaatip suussusersinissaa ajornakusoortorujussuuvoq assortuussutaasarlunilu, pissutigalugu tunngavissat allarpassuit apeqqutaasinnaammata.

Sukkanerusumik katsorsartileruit, pitsaasumik ingerlanissarnut periarfissat annertunerussapput. Oqinnerusunik, ikinnerusunik sivikinnerusunillu napparsimanerni pisoqarluni napparsimavimmullu unitsinneqartarlutit ingerlanissarnut katsorsartinnerit iluaqutaassaaq.

Region Midtjylland-imi ingerlanneqartartut ilaanni ukiuni marlunni sakkortuumik katsorsartinnissarnik neqeroorfigineqarsinnaavutit.

Katsorsaaneq suliassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinnit, katsorsaariaatsinik arlalippassuarnik atuisunit, isumagineqassaaq. Katsorsaanermi ilaatigut ukkatarineqassapput, illit:

• katsorsaasumut aalajangersimasumut toqqissisimanartumik attaveqarnissat
• tarnikkut perulunnermut nakorsaatitornissat
• nappaat aammalu nanginnissap pitsaaliornissaa pillugit atuartinneqarnissat
• tarnip pissusaanik ilisimasalinnik katsorsarneqarnissat
• sammisassaqalernissarnut/ilinniarnissarnut/sulilernissarnut tapersersorneqarnissat

Katsorsaanermi tamatigut illit ajornartorsiutitit, aammalu qanoq pitsaanerpaamik ikiorneqassanersutit, aallaavigineqassapput. Peqatigisaanik tamakkiisut isiginiarneqassapput. Tassami tunngaviulluinnartut (assersuutigalugu ineqarneq aningaasaqarnerlu) iluarsisimanngippata, pitsanngornerunissap ukkatarinissaa ajornarluinnangajassinnaavoq.

Uagutsinni katsorsartikkuit, tusaaneqarlutit, paasineqarlutit ataqqineqarlutillu misigisimanissarnut sapinngisarput tamaat iliuuseqassaagut.

Nakorsaatinik katsorsaanermut siunertaavoq ersiutivit annikillisinnissaat imaluunniit ersiutaarunnissat. Tassani pingaartumik pineqarput tarnikkut perulunnermut ersiutit. Nakorsaatit ernumanerup, eqqissiveqannginnerup sakkortusaartarnerullu annikillisinnissaannut aamma atorneqartarput.

Skizofreni nakorsaatinik tarnikkut perulunnaveersaatinik taagorneqartunik katsorsarneqartarpoq.  Tarnikkut perulunnaveersaatit assigiinngitsuupput.

Akuutissat suut sunniuteqarluarnerpaanersut, peqatigisaanillu saniatigut sunniinnginnerusarnersut, inummiit inummut assigiinngilaq. Taamaattumik pitsaanerpaamik sunniuteqarluarnissaanut aammalu sapinngisamik saniatigut sunniinnginnerunissaanut, nakorsaatit allanngortinnissaat pisariaqarsinnaavoq.

Tarnikkut nappaatit pillugit atuartitsineq aamma taaneqartarpoq psykoedukation. Tassani illit qanigisatillu skizofreni pillugu pissutsini attuumassuteqartuni atuartinneqassaasi.

Atuartitsineq amerlanertigut eqimattani ingerlanneqartarpoq. Tassani allat nappaammik tassannga nappaatillit peqatigalugit ersiutaasartut, pissutaasartut, katsorsaaneq, isumaginninnikkut neqeroorutit aammalu tarnikkut peruloqqilernermut siusissukkut ersiutaasartut pillugit ilisimasaqalissaatit.

Taakkua ilisimalernissaat pingaaruteqarpoq, pissutigalugu skizofreni oqaluttuarpassuarni tusaamasani ilaatinneqarmat. Atuartitsineq nappaaternik periaaserisartagarnillu paasinninnerulersitsissaaq aammalu siunissamut piviusorsiortunik naatsorsuutiginnilersitseqataassalluni.

Amerlanertigut ilisimaligassat aallaavigalugit katsorsaaneq, skizofrenimik tarnikkut katsorsaanermut tunngaviusarpoq.

Ilisimaligassat aallaavigalugit katsorsaanermi katsorsaasuit –  illit peqatigalutit –  pisuni aalajangersimasuni eqqarsartariaatsimi iliuuserisartakkanilu allatut periaaseqarnissap misissorneqarnera misilerarneqarneralu ukkatarissavai. Tassani ajornartorsiorfigisartakkatit aammalu eqqarsaatit misigissutsillu ajornartorsiutinut atassusiisut suussusersissavasi. Ajornartorsiutit, eqqarsaatit misigissutsillu suut suussusersinerisi apeqqutaalluni, nutaamik aaqqiissuteqariaatsit periusissallu suliarissavasi.

Ilisimaligassat aallaavigalugit katsorsaanermi ingerlanneqartussami siullernut ilaatillugu ajornartoornermi pilersaarut suliarineqassaaq. Taanna ajortikkuit qanoq iliussanersutit isumaqatigiissutinik imaqarpoq. Peqatigisaanik nanginnermut ersiutit qanoq iliuuseqarfigisinnaaneritit, suliarissavarsi.

Inooqatigiinnikkut katsorsaanermi ilaquttatit, suliffiit, ilinniarfiit aamma kommunini suliassanik suliarinnittartut akuutinneqarnerat ilaatinneqarsinnaavoq. Tapersersorneqarnissarnut sunik pisariaqartitsinersutit paasinarsisinneqassaaq. Assersuutigalugu tassaasinnaapput najugassamik tapersiineq, misilittagaqarnerusumik ilitsersuisoqarnissamut aaqqissuussineq assigisaalluunniit.

Aamma tassaasinnaapput angerlarsimaffimmi suliassat suliarinissaannut ikiorneqarnissamik, aningaasaqarnerup paasisimaarinissaanut ikiorneqarnissamik kiisalu allat akornannukartarnissamik tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsineq.

Amerlasuut skizofrenimik nappaatillit aamma atornerluisuusarput. Atornerluineq tassaanerusarpoq imigassamik imaluunniit hashimik atornerluineq. Kisianni atornerluisut arlallit aamma ikiaroornartunik allanik atornerluisuusarput. Assersuutigalugu amfetamin imaluunniit kokain. Atornerluisuuguit, tamanna nappaaternut qanoq sunniisarnersoq ilisimanissaa pingaaruteqarpoq.

Atornerluinerup katsorsaanermut sunniuteqartarnera 

Aanngajaarniutit nakorsaatinut skizofrenimik katsorsaanermut atorneqartunut ajoqutaasarput. Tamatuma saniatigut tarnikkut perulunneq aanngajaarniutit ajornerulersittarpaat. Assersuutigalugu qaratsami dopamin sunniuteqarnerulersillugu taamaattarput.

Peqatigisaanik atornerluineq oqiliallaatitut aammalu napparsimalluni puiorsaatitut misigineqarsinnaavoq.  Atornerluisut ilaannut, ajornartorsiutigisatik apeqqutaatinnagit, tikilluaqqusaallutik misigisimaffituamittut tamanna misigineqartarpoq.

Annertuunik ersiuteqaruit imaluunniit piffissat ilaanni ajorneruleruit, pitsaanerulernissavit tungaanut uninngatitsisarfitta ilaanni unitsinneqarsinnaavutit.

Region Midtjylland-imi uninngasarfinni makkunani, skizofrenimik katsorsaasartuni, unitsinneqarsinnaavutit

Aarhus (Skejby): Uninngasarfik 6
Aarhus (Skejby): Uninngasarfik 7
Aarhus (Skejby): Uninngasarfik 8
Aarhus (Skejby): Uninngasarfik 10
Herning (Gødstrup): Uninngasarfik 2
Horsens: Uninngasarfik O1
Horsens: Uninngasarfik O2
Randers: Uninngasarfik A
Viborg: Tarnikkut perulullutik napparsimasut uninngasarfiat (P0)
Viborg: Tarnikkut perulullutik napparsimasut uninngasarfiat (P2)

Pinngitsaaliissummik unitsitsineq 

Napparsimasut skizofrenimik nappaatillit amerlanersai nammineq kajumissutsiminnik ingerlalluartumik katsorsartittarput. Aatsaat qanoq issutsit ilungersunartumik ajornerulerpat, pinngitsaaliissummik unitsitsinissaq oqaluuserineqarsinnaavoq.

Nakorsaatinik pisariaqartunik iisissaarsimaneq pissutaalluni imaluunniit ikiaroornartunik atornerluineq, tarnikkut perulunnermik ajornerulersitsisartoq, pissutaalluni, ajornerulerneq amerlanertigut pisarpoq.

• Misigissutsit sakkortunnginnerusutut misinnartarput
  Misigissutsit maluginiapiloornartarput imaluunniit misigissutsit sakkortunnginnerusutut misinnarsinnaapput. Aamma suut maluginerlugit nalornissutigineqarsinnaavoq. Aammalu kinaassuseq nalornissutigilluinnarneqarsinnaavoq (kinaavunga?). Nalinginnaasumik pisartunit nuannaannginnerusinnaavoq, akoorusugani imaluunniit misigissuseqarani.
• Inuit akornanniinniarneq ajornakusoortillugu
  Allat attavigalugit akuunissaq ajornakusoortinneqarsinnaavoq. Qanoq pissusilersornissaq nalornissutigineqartarpoq, aammalu suut tamaasa misissoqqissaarpallaarniartarsinnaallugit. Amerlasuut mattukkiartuaalertarput, tassami allat peqatiginissaat nukippassuarnik atuiffiusariaqartarmat.
• Eqqarsaatikkut paatsiveerusimaarneq
  Eqqarsaatit ulapittorujussuusut imaluunniit eqqarsaataarunneq misigineqarsinnaavoq. Ukkassisinnaaneq sanngiillisimasinnaavoq, assersuutigalugu oqaasissat eqqortut oqaatigiuminaallisimasinnaapput. Eqqarsartariaaseq allaanerulersimasinnaavoq. Immaqa oqaatsit allatut katitertalersinnaavai, imminuinnaq isumaqartilerlugit.

• ingasattumik, eqqumiitsumik imaluunniit allakkajaamik pissusilersorluni imaluunniit isikkoqarluni
• eqqumiitsunik isumassarsisalerluni imaluunniit tupinnartunik eqqarsartalerluni
• pasillernernik imaluunniit malersorneqartutut misigisimanernik eqqarsalerluni
• Eqqarsaatit uteqattaartut, eqqarsaatinut anigoruminaatsunut eqqaanarsinnaasut, kisianni taamaaqataanik akiuunnani. Eqqarsaatit assersuutigalugu sakkortusaarnertaqarsinnaapput.
• Misikkarissutsini sakkortuunik misigisaqarnerit: assersuutigalugu nalinginnaasumik ulluunerani qaamanera isigisaarutsitsisoq imaluunniit eqqamini nipit sakkortoorujussuarmik nipittortut misigineqarsinnaavoq.

Nappaatip nangissinnaanerata pitsaaliornissaa pingaaruteqarpoq. Pingaartumik pissutigalugu nanginnerit amerlasuujuppata, aaqqeqqinnissaq ajornarnerulertartoq ilisimaneqarmat. Pitsaaliuineq arlalippassuartigut, tarnikkut perululluni pisoqareernerata kingorna, sunniinernik piumasaqaatinillu annikillisitsinissamut tunngassuteqarpoq.

Nanginnissap pitsaaliorneqarnerani pingaaruteqartunut ilaasoq tassaavoq, katsorsaanermi ilaquttavit akuutinnissaat. Ilaquttatit nappaammik ilisimasaqarlutik, inuunerni eqqissisimanissarnut aalajaatsumillu atugaqarnissarnut, qulakkeereqataasinnaapput.

Aamma attaveqarfippit sinnerisa akuutinnissaat pingaaruteqarpoq. Assersuutigalugu ilinniarferni imaluunniit sulifferni. Ilinnut piumasaqaatit naleqqussarneqassapput, taamaalilluni mianerisassat naleqquttut eqqarsaatigineqassallutik.

• Ilisimasanik ujartuiit (Opsøg viden)

Ersiutitit qanoq iliuuseqarfigisinnaanerlugit ilinniarnissaa pingaaruteqarpoq. Nappaat pillugu atuartinneqarnissamik neqeroorutip akuerinissaa isumassarsiatsialaavoq.

• Nanginnissamut ersiutaasartut siusissukkut eqqumaffigikkit (Vær bevidst om dine tidlige tegn på tilbagefald)

Ersiutit inummut tunngapput. Tamanna isumaqarpoq, inuit tamarmik assigiinngitsunik siusissukkut ersiuteqartartut. Tarnikkut peruloqqilernermut siusissukkut ersiutaasoq ilaatigut tassaasinnaavoq, nappaatip ajornerulinnginnerani kamajanerulerneq, mattunneq sinissaqannginnerulernerlu. Skizotypimik nappaateqaruit, tarnikkut qanoq issutsivit ajornerulerneranut ersiutaasoq tassaasinnaavoq tarnikkut perulunnermut qanittunik arlalinnik misigisaqartartutit imaluunniit nalinginnaasuniit mattunnerusalertutit. Skizoaffektiv-imik nappaateqaruit, ersiutaasoq tassaasinnaavoq isumagissaarnerit allanngorartorujussuusoq misigisarit.

• Ajornartoornermut pilersaarummik suliaqarit (Lav en kriseplan)

Piffissani ajunngitsumik ingerlavigisarni katsorsaasut peqatigalugu siusissukkut ersiutaasartut allattorsinnaavatit. Taava qaqugukkut nakorsiassanerlutit imaluunniit allatut ikiortissarsiussanerlutit paasisimaarilissavat. Aamma ersiuteqarlutit malugisimalerukku qanigisatit qaninnerpaat peqatigalugit kikkut oqaloqatigisassanerlugit, qanigisatit qaninnerpaat peqatigalugit, isumaqatigiissinnaavusi. Tassani qanigisavit nanginnissamik navianartorsiortutit malunnartoq, takussutissat ilisimassagaat, pingaaruteqarpoq.

• Eqqaamasassanut kortiliorit (Lav huskekort)

Ajoraangavit suut ilinnut sunniuteqarluartarnersut allattukkit. Kortini allassimasinnaavoq ajornakusoortumik inissisimalernerni qanoq iliussanersutit. Assersuutigalugu allassimasinnaavoq: ”Nipinik tusaasaqaannaleraangama pisuttuassaanga imaluunniit nipilersuutinik tusarnaassaanga”. Kortit nassartuaannarnissai isumassarsiatsialaavoq.

• Nakorsaatinik katsorsartinnerit maliguk (Følg den medicinske behandling)

Piffissami katsorsaasuit inassutigisaani nakorsaatitorlutit katsorsartinnerpit malinnaaffiginissaa pingaaruteqarpoq. Nakorsaaternut tunngatillugu nalornissuteqaruit isumaliutersuuteqaruillu, katsorsaasornik oqaloqateqarnissat isumassarsiatsialaassaaq.

• Sinilluartarnissat peqqinnartunillu nerisaqarnissat isumagiuk (Sørg for at få en god søvn og sund kost)

Sinilluartarlutit aammalu nerinissat eqqaamallugu aalajaatsumik ullup unnuallu ingerlattarnissaa pingaaruteqarpoq. Eqqaamajuk allannguutit annikitsuaqqat allanngortitsisarput. Assersuutigalugu tassaasinnaavoq orsukinnerulaartunik nerisarluni, colatortarneq annikillisillugu ullullu tamaasa pisuttuartarluni.

• Timigissartarit allanillu soqutigisarnik sammisaqartarit (Dyrk motion og andre aktiviteter, som interesserer dig)

Tamanna eqqarsaatit nuanninngitsut allamut saatinniarnerannut iluaqutaasinnaavoq aammalu uippakajaarneq nuanniilliornerlu annikillisissinnaallugit.

• Imigassaq annertoorsuarmik pinaveersaaruk (Undgå alkohol i større mængder)

Tamannami katsorsartinnerup iluatsinnissaanut akornutaasinnaavoq. Siunissami annertoorsuarmik imigassamik atuineq tigukkut ajoquteqaatigineqalersinnaavoq.

• Ulluinnarni unikkallartarnissat qasuersaartarnissallu inissaqartikkit (Læg pauser og hvile ind i din hverdag)

Ulluinnaat aaqqissugaappat, unikkallartarnissaq imaluunniit sammisassat allallu misigisassat nuannersut ilinnit piumaffiginnippallaanngitsut inissaqartinneqarlutik, tamanna isumassarsiatsialarujussuussaaq.

• Piviusorsiortunik siunnerfilersorit, taamaalillutit misigisatit nuannersuussallutik (Sæt dig mål, der er realistiske, så oplevelsen bliver positiv)

Alloriarnerit ataasiakkaakkit aammalu naatsorsuuteqarnitit annikillisikkit ulapippallaarunnaarillu. Iluatsilluartut annikitsut eqqumaffigisakkit, assersuutigalugu erruisimallutit. Imminut piffissaqarfigigit - artornarsinnaagaluartoq naammagittarit.

• Eqqarsaatit sungiusartarnerat ingerlaguk (Brug tanketræning)

Naleqquttunik nalunassusilinnik eqqarsaatigisassarnik ilinnut suliakkertarsinnaavutit. Atuakkap atuarnissaa ukkassinnaanngikkukku, immaqa filmimik isiginnaarsinnaavutit imaluunniit Sudokunik sammisaqarlutit.

Illit qanigisaasutut katsorsaanermi akuutinnissat pingaaruteqarpoq, taamaalillutit napparsimasumut tapersersuisinnaassagavit. Peqatigisaanik illit qanigisaasutut ilinnut paarinissat pingaaruteqarpoq. Tassami skizofreniimik imaluunniit skizotypiimik nappaatilimmut qanigisaaneq artornarsinnaavoq. Misigissutsit tamarmik atorneqalertarput. Kamanneq, imminut pisuutinneq, kanngusunneq, ernumaneq iliuusissaarunnerlu. Qanigisaasutut nappaat pillugu atuartitsinermi (psykoedukation) peqataanissaq isumassarsiatsialaavoq, tassani skizofreni aamma skizotypi ajornakusoorutinik sunik malitseqarsinnaanersoq ilisimasaqalertoqarsinnaavoq paasisimasaqartoqalersinnaallunilu.

• Ilisimasanik ujaasigit. Ilisimasaqarneruguit, eqqortumik ikiuussinnaanerusussaavutit.
• Qanigisaasut atuartinneqarneranni imaluunniit qanigisaasut isumasioqatigiissinneqarneranni peqataagit. Tassani inunnut skizofrenimik imaluunniit skizotypimik nappaatilinnut qanigisaasut allat ataatsimooqatigisinnaassavatit.
• Akuuallaarnissaq pinngitsoortiguk. Inuttut nammineertutut ataqqeqatigiinnissaq aammalu allat killissaannik qaangiinaveersaarnissaq pingaaruteqarpoq.
• Immaqa pisariaqartinneqartutut ikiuunnissarnut tamatigut nukissaqartannginnerit akueriuk. Suut sapinnginnerlutigu tamatta killissaqartarpugut.
• Imminut paarinissaq eqqaamajuk. Sumiiffinnik imaluunniit sammisassanik ujartuinissarnut ilinnut piffissaqartigit ilinnullu akueralutit qanigisaasutut ”immersorneqarfigisinnaasarnik”.

Katsorsartinnera tapersersoruk (Støt op om behandlingen)

• Katsorsartinnera katsorsaasorlu tapersersukkit. Paasinngisaqaruit, aperiit. Suut sulissutigineqarnersut tusarniarlugu katsorsaasumik oqaloqateqarnerit ilaanni immaqa peqataasinnaavutit.
• Tarnikkut peruloqqilernissamut siusissukkut ersiutit nakkutigikkit. Asasat isumaqatigisinnaavat, ajorseriarnermut ersiuteqalerpat, katsorsaasoq illit attavigisinnaagit.
• Inissaqartiguk, iperaruk aammalu qanigisaannaanissaq sungiusaruk, ilinniarsimasunullu sinnera isumagitillugu.

Naammagittarit (Vær tålmodig)

• Allanngortissinnaasatit ukkatarikkit aammalu ajornartorsiutit tamaasa iluarsisinnaagit akuersaaruk. Suut tamaasa isumagisinnaanngilatit! Sapinngisarni ikiuuttarit. Assersuutigalugu tassaasinnaapput ulluinnarni suliassat. Illit imaluunniit allat tamanna kusanaqqinnaartumik pisinnaanngikkissi akuersaaruk.
• Ajornartorsiutit alloriarnikkaartumik iluarsisakkit aammalu naatsorsuuteqarnitit annikillisikkit. Rom ulloq ataasiinnaq sananeqanngilaq. Allanngoriartornerit piffissami sivisuumi ingerlasarput aammalu naammagittarnissaq pingaaruteqarpoq. Eqqortup tungaanut annikitsuaqqanik alloriartarnissaq, iluatsinngitsoortunik annertoorsuarnik allanngortitsiniarsarinermiit, ajunnginneruvoq.
• Tapersersuiit. Piumasaqarpallaarnaveersaassaatit. Isornartorsiuiinnarnak nammineq isummatit misigissutsitillu oqaatigisakkit. Aamma napparsimasup katsorsartinnermini ingerlaannarnerata nersualaartarnissaa tapersersornissaalu eqqaamassavat.

Qiimmassaasarit (Vær opmuntrende)

• Eqqaamajuk:  Skizofreni, skizotypi aamma skizoaffektiv kialuunniit pisuussutiginngilaa. Imminut avoqqaarinerit imaluunniit allanut avoqqaarinninnerit allanngortitsinavianngillat. Tamatumunnga taarsiullugu siumut isigigit.
• Neriuutitit aalajangiusimakkit. Napparsimasoq pitsanngornerulerumaarluni upperinnilernissaanut ikioruk.
• Avoqqaarlernaveersaarit. Artorsarluni avoqqaarineqarneq perorsaataanngilaq.
• Skizofrenimik ersiuteqartut ilai napparsimallutik annikitsuinnarmik nassuerutigisinnaavaat imaluunniit nassuerutigisinnaanagu. Piffissani taamaattuni napparsimasoq paarlattuanik killinniarsarinnginnissaa pingaaruteqarpoq. Katsorsaasumut attaveqaannarnissaanut tapersersuinnarsinnaavat.